perjantai 30. tammikuuta 2015

Veneilyä, shoppailua ja intialaista ruokaa

Aamu alkoi ihmeellisen rauhallisesti, kun naapurihuone oli tyhjillään. Tänään kyllä yläkertaan muutti kuuden hengen porukka, joka pitää meteliä senkin edestä... Mutta rauha siis maassa hypättiin pyörien selkään ja suunnattiin vanhaan kaupunkiin. Hotellin polkupyöristä ollaan tehty jo empiirinen tutkimus, että numero 10 on paras ja numeroa 19 ei kannata ottaa. Polkimet vääntyneet ja kapassa löysää. Petri on kyllä korjannut jo muutaman pyörän jarrut. Muutenkin Petri alkaa muistuttaa isääni, joka aina lomallaan korjaa hotellihuoneessa kaikki vuotavasta vessanpytystä hanan tiivisteisiin. Petri on pessyt jo suihkuverhon, kun se haisi ummehtuneelle.
Vanhan kaupungin satamasta otettiin tunnin venereissu hintaan 8€. Veneeseen olisi mahtunut parikymmentä muuta meidän lisäksi, mutta saatiin ihan privaattiristeily. Vene puksutti lähisaarien ympäri ja matkalla näki mukavasti maisemia ja paikallista elämänmenoa. Rentouttavaa.

Poikettiin ristelyn jälkeen myös kauppahallissa ja ympärillä olevilla markkinoilla, lähinnä kuvaamassa. Mutta sen verran innostuttiin shoppailemaankin, että Petri osti itselleen vyön. Kuten jokaiselta ulkomaanreissultaan. Ja minäkin ostin jotain itselleni. Ihan oikeesti siis! Rantarätin, kuten jokaiselta etelän reissulta. Tämä oli tosin vähän sivistyneempi versio. Ihanan vilpoisa. Pesukonetta ei kannata kyllä ajatella, tuskin tulee elävänä rummusta takaisin.

Syömässä käytiin samassa paikassa kuin ensimmäisenä päivänä eli hotellin lähellä Bao Hanissa. Neljän tunnin pyöräily- ja kävelyreissun jälkeen oli jo nälkäkin. Saatiin aivan loistavat ruuat! Katkarapuja eri kastikkeilla. Ja jälkiruuaksi talo tarjosi hedelmiä - mangoa ja banaania. Ehkä siksi, että houkuttelin pari englantialaista turistia syömään kehumalla vuolaasti ruokaa. Jos ei kehunut, niin talo tarjosi vain mangoa. Nähtiin naapuripöydästä.

Yllätin itseni menemällä jalkahierontaan hotellein vieressä olevaan spaahan. Joka reissulla olen menossa, mutta aina jää meinaamiseksi. Nyt menin ihan oikeasti. Ihanan rentouttavalla 45 min hieronnalla oli hintaa 6€. Ehkä täytyy mennä toisenkin kerran.

Illalla lähdettiin vanhaan kaupunkiin syömään Annikan ja Kimmon kanssa. Haastetta oli kyytiin pääsyn jälkeen saada taksi pysähtymään. Taisi olla puolikuuro, kun "you can stop now" kaikui kuuroille korville. Mielellään olisi meitä mukavia matkalaisia vielä kyydissään pitänyt. Ihanan illan kruunasi loistoruoka intialaisessa Ganesh-ravintolassa. Ensimmäinen ravintola, jossa kysyttiin haluatteko laskun erikseen. Muuten täällä on aivan turha selittää, että lasku pitäisi puolittaa. Kaikki vaan samaan ja sitten itse laskeskellaan, niin säästyy hermo kaikilta.

Yhdet GT:t otettiin vielä ennen "kotiin" lähtöä. Baarissa ei ollut muita asiakkaita, mutta istuttiin sinne silti, koska ei kai kukaan voi GT:tä pilata. Eikä voinutkaan! Tosin taidettiin gini käydä ostamassa muutaman korttelin päästä, kun sen verran kesti. Ei kyllä haitannut yhtään, koska tein odotellessa mielenkiintoisen vessamatkan, jolloin näin omistajaperheen makuuhuoneen, lempi tv-ohjelmat, pyykit ja pesukoneet. Ja tietenkin sen vessan. Yhteistähän kaikki lopulta on. Neljä GT:tä maksoi 8€, joten ei auta valittaa. Joku ehkä ajattelee, että aina näitä viinapäivityksiä, mutta tiedoksi huolestuneille, että kukaan meistä ei syö malariakuuria, joten jotenkin sitä tautia on pakko ehkäistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti