Me ja 6 miljoona mopoa

Päästiinhän sitä perille ja ihan aikataulussa. Tunti ennen lähtöä tsekkasin sähköpostin ja Bonsai cruiselta oli tullut viesti, että "we had some insident this morning and all cruises in january-february is cancelled!!!!" Hienoo! Ja se kun oli vielä Kimmon synttärilahja. Rannat häviää ja laivat uppoo (tai en nyt tiedä, että upposko ihan), mitä vielä? Olin ihan varma, että lento on peruttu.

Lentoasemalla osuttiin heti sattumalta samaan turvatarkastusjonoon kun Annika ja Kimmo. Sielunkumppanuus johdatti, sitä halausten määrää <3 Lentoasema olikin remontissa eikä tuttua kuoharipaikkaa ollut enää ollenkaan. Nyyh... Tarjolla oli sushia tai hotdogeja, joten otettiin siis ärrältä kolmioleipä ja cocista. Lento oli Finskin ja kyllä kaikesta saa maksaa erikseen sielläkin, vaikka halpalentoyhtiöitä niin mollataan rahastuksesta. Oli tuollakin peitto ja tyyny 5€ ja kuulokkeet 5€. Näin ainakin siellä "karvalakkipuolella". Vessaan pääsi vielä ilmaiseksi. Korvatulpat oli onneksi omasta takaa, koska tuli todistettua, että reilun vuoden ikäinen lapsi jaksaa itkeä 10,5 tunnin lentoajasta helpostikin sellaiset 8 tuntia. Vähintään. Ja kovaa. Lento oli yölento ja Petri pariin otteeseen sai nukuttuakin, itse torkahtelin muutaman minuutin pätkiä.

Perillä Saigonissa oltiin tätä aikaa 7.30 eli Suomessa kello oli 2.30. Hotellille oli lentokentältä matkaa vajaat 10km ja heti selvisi mitä täällä todellakin on: MOPOJA! Ihmisiä on kuulemma 10 miljoonaa ja mopoja 6 miljoona. Nyt jo tuntuu, että ollaan nähty niistä ainakin miljoona. Kadun ylittäminen on taidetta: ensin tähyillään sopivaa välitä (jota ei tule) ja sitten vaan pokkana yli. Ainakin vielä ollaan hengissä. Lämmintä on päälle 30 eli ihan kiitettävästi. Joka toisella on kankainen hengityssuojain.

Hotellimme Vien Dong on ihan OK. Saatiin huone heti aamulla, huone on siisti ja palvelu on ystävällistä. Jos tässä olis uima-allas, niin olis ihan täydellinen meille. Tässä ollaan nyt vain tämä yö ja huomenna muutataanNew World Saigoniin Annikan ja Kimmon kiusaksi.

Matkaa hotellin välillä ei ole kuin reilu puoli kilometriä, joten ihan kävelymatka siis.

Aamupäivällä käytiin jo ihmettelemässä ympäristöä mm. Bui Vien turistikadulla. Matkatoimistoja, ruokapaikkoja, hotelleja vierivieressä. Aurinkolasi- ja riippukeinukauppiaita sekä vanhempia naisia kantamassa kahta painavaa koria täynnä hedelmiä pitkän kepin varassa. Tästä täytyy saada vielä kuva, mutta vielä tänään onnistui aina joku auto änkeämään väliin. Ruoka vähän parempitasoisessa katukuppilassa oli hyvää. Kuvan ruuat ja pari Saigon olutta kustansi kympin verran. Halvemmallakin olisi saanut. Olut maksoi pienessä muovituolipaikassa 10000 dongia eli n. 40 senttiä. Me maksettiin yli euron.

Ainoa etukäteen AM:lta varaamamme retki oli siirretty huomiselle eli kaupunkikierros. Sinne sitten aamusta suunnataan. Tänään yritetään vielä saada lippuja huomiselle vesinukketeatteriin, etsittiin jo paikka päiväkävelyllä, mutta lipunmyynti piti lounastaukoa. Käydään syömässä tietenkin porukalla vielä illalla. Ja GT:kin on vielä juomatta.

Voi olla, että uni tulee illalla, vaikka kello on täällä 5 tuntia edellä. Takana valvomista nyt jo 28 tuntia lukuunottamatta parin minuutin pilkkimistä koneessa. Petri tässä vieressä vetäisi tunnin tirsat ja on aivan että "rise & shine".

On se taas vaan ihanaa olla reissussa!

Ja Nuppu: Saat 5€ jos oot lukenu näin pitkälle ja kommentoit :) Tarjous voimassa rajoitetun ajan.